Wikipedia

Heimo Rautava

suomalainen opettaja ja kirjailija

Heimo Iivari Rautava (11. helmikuuta 1911 Kymi – 29. tammikuuta 2000 Ilomantsi) oli suomalainen opettaja ja eräkirjailija.[1]

Rautavan vanhemmat olivat kauppias F. A. Rautava ja Olga Rautava (o.s. Brunila). Hän kävi keskikoulun ja valmistui kansakoulunopettajaksi 1935 Jyväskylän seminaarista[1].

Rautava kirjoitti ensimmäisen novellinsa Metsästys ja Kalastus -lehteen vuonna 1947. Vuonna 1974 hän voitti sanomalehti Karjalan Maan kirjoituskilpailun erätarinallaan Suurten jälkien helminauhalla. Kilpailun arvostelulautakuntaan kuuluneen kirjailija Jouko Puhakan kehotuksesta Rautava lähetti kirjoittamansa erätarinakokoelman kustantajalle, ja ne ilmestyivät 1979 nimellä Kaksihäntäinen kettu.

Heimo Rautavan 50 vuoden aikana keräämä 350 täytetyn luonnonvaraisen eläimen kokoelma oli esillä Ilomantsin keskuskoululla sijainneessa Ilomantsin erä- ja eläinmuseossa[2]. Kokoelma on sittemmin siirtynyt Luontopirtti Mesikkään.[3][4]

Heimo Rautava ylennettiin majuriksi 6.12.1967.[5]

Teokset

muokkaa
  • Kaksihäntäinen kettu. Karisto 1979.[6]
  • Eräpolun varrelta, eräkertomuksia. Karisto 1983.[7]
  • Palokankaan sudet, eräkertomuksia. Karisto 1992.[8]

Muut julkaisut

muokkaa

Heimo Rautavan sotakertomuksia on julkaistu Kansa taisteli-lehdessä:[9]

  • Talvisodan loppiainen Aittojoella. Kansa taisteli 1/1981.[10]
  • Hyökkäsimme Jylmäkänlahdella. Kansa taisteli 12/1981.[11]
  • Taistelimme Shoaroinkankaalla. Kansa taisteli 1/1983.[12]
  • Ihmeitä Terijoella talvella 1942. Kansa taisteli 1/1985.[13]
  • Puolustimme Karjalan esikaupunkia. Kansa taisteli 6/1985.[14]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Ahtola, Unto: Maineikas erämies Helsingin Sanomat. 7.3.2000. Arkistoitu . Viitattu 17.6.2024.
  2. ↑ Ilomantsin erä- ja eläinmuseo Ilomantsin kunta. 15.8.2005. Ilomantsin kunta. Arkistoitu . Viitattu 7.1.2006.
  3. ↑ Luontopirtti Mesikkä Ilomantsin Museosäätiö. Arkistoitu . Viitattu 17.6.2024.
  4. ↑ Ilomantsin Museosäätiön kokoelmat (Ilomantsin erä- ja eläinmuseon kokoelma) Ilomantsin Museosäätiö. Arkistoitu . ”kokoelmassa on noin 550 Suomessa esiintyvää luonnonvaraista täytettyä eläintä” Viitattu 17.6.2024.
  5. ↑ Karjalan pojat 8/1967 (PDF) (sivu 5) Karjalan pojat. Joulukuu 1967. Arkistoitu . ”Majuriksi: kapteenit ... ja Heimo Iivari Rautava.” Viitattu 17.6.2024.
  6. ↑ Rautava, Heimo: Kaksihäntäinen kettu. Hämeenlinna: Karisto, 1979. ISBN 951-23-1423-1.
  7. ↑ Rautava, Heimo: Eräpolun varrelta : eräkertomuksia. Hämeenlinna: Karisto, 1983. ISBN 951-23-1979-9.
  8. ↑ Rautava, Heimo: Palokankaan sudet : eräkertomuksia. Hämeenlinna: Karisto, 1992. ISBN 951-23-3092-X.
  9. ↑ Kansa taisteli 1957-1986 - hakemisto (PDF) Kansa taisteli 1957-1986. Sotamuistoyhdistys ry.. Arkistoitu . Viitattu 17.6.2024.
  10. ↑ Kansa taisteli 1/1981 (PDF) (sivut 10-12) Kansa taisteli. Tammikuu 1981. Sotamuistoyhdistys ry.. Arkistoitu . Viitattu 17.6.2024.
  11. ↑ Kansa taisteli 12/1981 (PDF) (sivut 408-411) Kansa taisteli. Joulukuu 1981. Sotamuistoyhdistys ry.. Arkistoitu . Viitattu 17.6.2024.
  12. ↑ Kansa taisteli 1/1983 (PDF) (sivut 26-30) Kansa taisteli. Tammikuu 1983. Sotamuistoyhdistys ry.. Arkistoitu . Viitattu 17.6.2024.
  13. ↑ Kansa taisteli 1/1985 (PDF) (sivut 14-16) Kansa taisteli. Tammikuu 1985. Sotamuistoyhdistys ry.. Arkistoitu . Viitattu 17.6.2024.
  14. ↑ Kansa taisteli 6/1985 (PDF) (sivut 192-195) Kansa taisteli. Kesäkuu 1985. Sotamuistoyhdistys ry.. Arkistoitu . Viitattu 17.6.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Heimo_Rautava&oldid=22459266”