Orkneysaaret

Skotlantiin kuuluva saariryhmä

Orkneysaaret (gaeliksi Arcaibh) on Skotlantiin kuuluva saariryhmä Ison-Britannian saaren pohjoispuolella. Saaristo muodostaa yhden Skotlannin 32:sta hallintoalueesta (council area). Siihen kuuluu 67 matalaa saarta. Pääkaupunki Kirkwall sijaitsee saarista suurimmalla.

Orkney
Arcaibh (gaeliksi)
Neolittinen kivimonumentti Brodgarin kehä
Neolittinen kivimonumentti Brodgarin kehä
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Alueen sijainti Skotlannissa
Alueen sijainti Skotlannissa

Koordinaatit: 59°00′N, 03°00′W

Valtio Yhdistynyt kuningaskunta
Maa Skotlanti
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Kirkwall
Pinta-ala 990[1] km²
Väkiluku (2015) 21 670[1]
 – väestötiheys 21,9[1] as./km²
Lyhenteet
 – ISO 3166 GB-ORK
Hallintoalueen internetsivut

Saarilla on leuto ilmasto ja niiden pääelinkeinona on maanviljely, karjanhoito ja kalastus. Viikinkien 800-luvulla valloittamat saaret kuuluivat ensin Norjalle ja sitten Tanskalle vuoteen 1468, jolloin ne siirtyivät Skotlannin hallintaan.

Maantiede

muokkaa

Orkneysaaret koostuu noin 70 saaresta, joista 20 on asuttuja. Saariryhmän pinta-ala on 990 neliökilometriä ja asukasluku arviolta 21 670 (vuonna 2015)[1]. Saariston pituus itä–länsisuunnassa on 37 kilometriä ja pohjois–eteläsuunnassa 85 kilometriä.

Orkneysaarten pääsaari on nimeltään Mainland. Pääsaaren lisäksi puhutaan pohjoissaarista, joiden isoimpia saaria ovat Sanday, Rousay, Westray, Stronsay, Shapinsay ja Eday, sekä eteläsaarista, joiden isoimpia ovat Hoy, South Ronaldsay ja South Walls.

Saarten keskellä oleva Scapa Flow toimi vuoteen 1956 asti Englannin Kotilaivaston päätukikohtana.

Väestö

muokkaa

Suurin osa Orkneysaarten asukkaista asuu joko pääkaupungissa Kirkwallissa tai Stromnessissa.[2] Kolmanneksi suurin asutuskeskus on St Margaret’s Hope South Ronaldsayn saarella.

 
Stromnessin 2 000 asukkaan kylä on Orkneysaarten toiseksi suurin asutus pääkaupunki Kirkwallin jälkeen.

Nähtävyydet

muokkaa

Suurimmalla saarella sijaitsee joukko kuuluisia neoliittisia arkeologisia kohteita: hautakammio, kaksi seremoniallista kiviympyrää ja Skara Braen kylä. Näiden lisäksi saarella on joukko ilmeisiä hautakumpuja ja kivikautisia asuinpaikkoja, joita ei ole vielä tutkittu. Löydöistä on saatu paljon tietoa elämästä esihistoriallisena aikana tällä kaukaisella saarella. Yhdessä ne muodostavat Unescon maailmanperintökohteen.[3] Orkneysaaret tunnetaan myös viikinkiajan jäljistä.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa