Ero sivun ”Erkki Huttunen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix...
→‎Töitä: Raumanlinna
Rivi 13: Rivi 13:
== Töitä ==
== Töitä ==
* [[Haapajärvi|Haapajärven]] OK:n myymälä. 1928 (suunn. vuosi): 1928 (rakennusvuosi)
* [[Haapajärvi|Haapajärven]] OK:n myymälä. 1928 (suunn. vuosi): 1928 (rakennusvuosi)
* SOK:n Oulun mylly, [[Toppila]]. 1928:1929
* SOK:n mylly, [[Toppila]]. 1928:1929
* SOK:n Rauman konttori. 1930:1930–1931
* SOK:n konttori. 1930:1930–1931
* Viipurin mylly. 1930:1930–1932
* Viipurin mylly. 1930:1930–1932
* [[Hotelli Raumanlinna]], Rauma (1933)
* [[Kotka (kaupunki)|Kotkan]] kaupungintalo (kilpailu). 1931–1932:1933–1934
* [[Kotka (kaupunki)|Kotkan]] kaupungintalo (kilpailu). 1931–1932:1933–1934
* [[Alko]]holiliike Oy:n [[Rajamäki|Rajamäen]] tehtaat, [[Nurmijärvi]]. 1933–1938:1934–1939
* [[Alko]]holiliike Oy:n [[Rajamäki|Rajamäen]] tehtaat, [[Nurmijärvi]]. 1933–1938:1934–1939

Versio 18. kesäkuuta 2013 kello 01.18

SOK:n Oulun mylly edustaa 1920-luvun klassismia
SOK:n Oulun konttori

Erkki Juhani Huttunen (18. toukokuuta 1901 Alavus17. marraskuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Huttunen kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta lyseosta vuonna 1921 ja aloitti saman vuoden syksyllä opinnot arkkitehtiosastolla Teknillisessä korkeakoulussa. Arkkitehdiksi Huttunen valmistui 17. joulukuuta 1927.

Valmistumisensa jälkeen tammikuussa 1928 Huttunen palkattiin SOK:n rakennusosastolle tuntipiirtäjäksi. Osaston johtajan toimi tuolloin arkkitehti Valde Aulanko. Huttusen ensimmäisiä töitä rakennusosastolla leimaa vielä klassistinen tyyli, josta esimerkkinä mainittakoon Oulun Toppilan mylly vuodelta 1928. Vuonna 1930 suunnitellut Rauman konttorirakennus ja Viipurin mylly ovat jo selvästi funktionalistista tyylisuuntausta edustavia. Huttunen nimitettiin rakennusosaston johtajaksi 1939 ja hän toimi tuossa virassa vuoteen 1941 asti.

Vuonna 1943 Huttunen nimitettiin Rakennushallituksen pääjohtajaksi. Pääjohtajan hallinnolliset tehtävät veivät suuren osan Huttusen työajasta ja suunnittelutehtävät jäivät vähemmälle, vaikka hänen oma arkkitehtitoimistonsa, jonka hän oli perustanut jo työskennellessään vielä SOK:n palveluksessa, jatkoi vielä toimintaansa. Hallinnollisten tehtävien lisäksi Huttunen osallistui valtion edustajana arkkitehtikilpailujen tuomaristoon. Pääjohtajakausi päättyi vuonna 1953, jolloin pääjohtajaksi valittiin arkkitehti Jussi Lappi-Seppälä.

Huttunen kuoli Helsingissä 1956.

Töitä

Lähteet

  • Teppo Jokinen: Erkki Huttunen 1901–1956 Arkkitehti. ABACUS Ajankohta 3. Helsinki 1993. ISBN 951-9229-82-5

Aiheesta muualla