Ero sivun ”Kiina” versioiden välillä

Kiina (yksink.: 中国, perint.: 中國, pinyin: Zhōngguó), virallinen nimi: Kiinan kansantasavalta eli 中华人民共和国 (Zhōnghuá rénmín gòng hé guó). Katso myös Kiinan tasavalta (Taiwan).

Kiina on väkiluvultaan maailman suurin ja maapinta-alaltaan Venäjän ja Kanadan jälkeen maailman kolmanneksi/neljänneksi suurin valtio (Yhdysvallat myös suurempi jos vesialueet lasketaan). Se sijaitsee Itä-Aasiassa. Kiinalla on 14 rajanaapuria: Afganistan, Bhutan, Intia, Kazakstan, Kirgisia, Laos, Mongolia, Myanmar, Nepal, Pakistan, Pohjois-Korea, Tadžikistan, Venäjä ja Vietnam. Asukkaita Kiinassa on noin 1,3 miljardia ja pinta-ala on noin 9,6 miljoonaa neliökilometriä.

Kiinan pääkaupunki on Peking eli Beijing, joka sijaitsee maan pohjoisosassa ja jossa asuu noin 13 miljoonaa ihmistä. Suurin kaupunki on etelämpänä rannikolla sijaitseva Shanghai.

Kiinan valuutta on renminbi (人民币), lyhenne RMB, ja sen yksikkö on yuan (元). Kansainvälisessä rahaliikenteessä tästä käytetään lyhennettä CNY (Chinese Yuan Renminbi). Hintojen perässä on tavallisesti valuuttamerkki yuan (元), jolla voidaan kuitenkin viitata muihinkin rahayksiköihin. Yksi euro vastaa noin 8,93 CNY (10.4.2003), vastaavasti yksi CNY vastaa 0,11 euroa.

Kiina on maailman vanhin jatkuva merkittävä sivilisaatio, ja sen kirjalliset lähteet ulottuvat yli 3 500 vuotta ajassa taaksepäin. Maassa on ollut ihmisasutusta jo noin 650 000 vuotta sitten ja riisinviljelyä siellä on harjoitettu jo 6000-luvulla eaa. Varsinainen kiinalainen sivilisaatio arvioidaan kuitenkin tavallisesti vain noin 5000 vuotta vanhaksi ja useimmiten historiankertomus aloitetaan ensimmäisestä dynastiasta, eli ajasta jolloin hallitsijavalta siirtyi suvussa tavallisesti isältä pojalle. Kiinan ensimmäinen dynastia, Xia-dynastia, alkoi noin vuonna 2100 eaa.

Pääartikkelit:

• Kiinan dynastiat
• Kiinan esihistoria ( – n. 1000-luku eaa)
• Kiinan varhaishistoria (n. 1000-luku eaa – 200-luku eaa)
• Kiinalainen imperiumi (200-luku eaa – 200-luku jaa):
  • Qin-dynastia (221 eaa – 206 eaa)
  • Han-dynastia (206 eaa – 220 jaa) ("Suuri dynastia")
• Kiinan keskiaika (200-luku – 500-luku)
• Keskiajalta moderniin aikaan (600-luku – 900-luku)
  • Sui-dynastia (581 – 618), joka yhdisti Kiinan uudelleen.
  • Tang-dynastia (618 – 907) ("Suuri dynastia")
• Kiinan renessanssi (900-luku – 1200-luku)
• Mongolivalta Kiinassa (1200-luku – 1300-luku)
• Ming-dynastia (1300-luku – 1600-luku) ("Suuri dynastia")
• Mantšuvalta ja keisarivallan loppu (1600-luku – 1911)
• Kiinan tasavallan historia (1911 – 1949 (+ Taiwan))
• Kiinan kansantasavallan historia (1949 &ndash )

Merkittäviä keksintöjä:

• Kirjapainotaito (Tang-dynastia)
• Paperin valmistus (Han-dynastia)
• Ruuti ja ilotulitteet (Eteläiset ja pohjoiset dynastiat) (raketit kuitenkin keksittiin Koreassa)
• Kompassi
• Leijat
• Paperiraha (Song-dynastia)
• Pankkiluotot (Song-dynastia)

Kiinan kansantasavalta on sosialistinen valtio, jota hallitsee Kiinan kommunistinen puolue. Vuodesta 2002 lähtien kommunistisen puolueen puhemiehenä ja vuodesta 2003 lähtien presidenttinä toimii vuonna 1942 syntynyt Hu Jintao. Aiemmin presidentteinä ovat toimineet: Mao Zedong (Mao Tse-Tung), Liu Shaoqi, Li Xiannian, Yang Shangkun ja Jiang Zemin. Presidentti edustaa Kiinaa ulkomailla, allekirjoittaa kansainvälisiä sopimuksia ja nimittää edustajia valtioneuvostoon. Nykyisin Kiinassa vallitsee kollektiivinen johto ja presidentti on suoraan kansankongressin alaisuudessa.

Kiinan hallinnon pääosat ovat:

• Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitea
• Kiinan kansankongressi
• Kiinan presidentti
• Kiinan valtioneuvosto
• Kiinan keskussotilaskomissio
• Kiinan korkein oikeus
• Kiinan korkein prokuraattorinvirasto

Kommunistisen puolueen lisäksi Kiinassa toimii lukuisia pieniä "demokraattisia puolueita", joiden virallinen rooli on edustaa sitä pientä kansanryhmää jota kommunistit eivät edusta (kommunistien katsotaan edustavan noin 95 % kansasta).

Pääartikkeli: Kiinan alueellinen hallinto

Kiina on jaettu 22 provinssiin eli maakuntaan (省), viralliset tahot laskevat usein Taiwanin 23. provinssiksi, vaikkei se olekaan Kiinan hallituksen alaisuudessa. Taiwanille on tarjottu erityishallintoalueen asemaa, mutta se ei ole sitä hyväksynyt. Provinssien lisäksi Kiinassa on viisi autonomista aluetta (自治区) joissa suuri osa väestöstä kuuluu vähemmistökansallisuuksiin; neljä itsehallinnollista kaupunkia (直辖市) ja kaksi erityishallintoaluetta (特别行政区).

Pääartikkeli: Kiinan kansantasavallan politiikka

Kiinan hallitusta nimitetään edelleen sosialistiseksi, vaikka käytännössä maa on siirtynyt kapitalistiseen järjestelmään talousuudistusten myötä. Demokratia sen sijaan ei ole kovin pitkällä, joskin kylätasolla järjestetään nykyisin varsin vapaita vaaleja ja kylätason edustajat pääsevät valitsemaan korkeampia edustajia. Kommunistisen puolueen jäsenyys on kuitenkin edellytys vähänkin korkeampiin hallinnollisiin virkoihin.

Kommunistinen puolue sallii nykyisin useimmat poliittisetkin kannanotot mikäli kannanotoilla ei pyritä haastamaan puolueen valtaa maassa. Kaikki yritykset vallanvaihtoon tukahdutetaan ja sensuuri estää varsinaisen kritiikin johtajia kohtaan. Sensuuri ei kuitenkaan puutu asioihin joita puolue ei katso vaaralliseksi, joten poliittisiakin parannusehdotuksia voi tehdä varsin vapaasti asioista, jotka koskettavat ihmisten jokapäiväistä elämää, edellyttäen ettei samalla esitetä vallanvaihdosta.

Pääartikkeli: Kiinan kansantasavallan ulkopolitiikka

Saatuaan YK:n jäsenyyden Taiwanin sijaan 1971, Kiina on pitänyt yllä diplomaattisuhteita lähes kaikkiin maailman maihin. Diplomaattisuhteiden edellytyksenä vaaditaan ettei toinen osapuoli saa ylläpitää diplomaattisuhteita Taiwaniin vaan sitoutuu "yhden Kiinan politiikkaan". Myöskään Taiwanin itsenäistymisliikettä ei katsota hyvällä. Taiwanin lisäksi toinen ulkopolitiikan ongelmatapaus on Dalai Lama ja Tiibet.

Kiinan Kansan vapautusarmeija on mieslukumäärällä mitattuna maailman suurin armeija. Kiinan sotilasbudjetti vuodelle 2003 oli noin 60 miljardia dollaria, suuremman summan sotilasmenoihin sijoittaa vain Yhdysvallat (lähes 400 miljardia dollaria). Vaikka Kiinalla on myös ydinase ja kehittyneet kuljetusraketit, Kiinan asevoimien rakenne on puolustusvoittoinen ja sillä on suuri sotilasvoima vain sen lähialueilla eikä sitä siten tavallisesti lasketa suurvallaksi.

Pääartikkeli: Kiinan kansantasavallan maantiede

Kiina on pinta-alaltaan maailman suurimpia maita ja sisältää hyvin erilaista maastoa. Idässä Keltaisenmeren ja Itä-Kiinan meren on hyvin tiheäänasuttua alluviaalitasankoa, kun taas Etelä-Kiinan meren rannikko on vuoristoisempaa. Kiinan eteläosat koostuvat pääosin ylängöistä ja vuoristoista. Maan keskiosien halki virtaavat sen kaksi suurta jokea, Keltainenjoki ja Jangtse-joki. Muita merkittäviä jokia ovat Xi Jiang, Mekong, Brahmaputra ja Amur.

Kiinan läntisemmän osan etelärajalla sijaitsse Himalajan vuoristo jossa on myös Kiinan (ja samalla maailman) korkein kohta, Mount Everest. Läntisiä vuoristoja ja ylänköjä seuraavat autiomaat, kuten Gobi ja Takla-Makan. Läntiset osat ovatkin itärannikkoon verrattuna erittäin harvaanasuttuja.

Ilmasto Kiinassa vaihtelee subarktisesta pohjoisesta trooppiseen etelään. Monsuunit vaikuttavat merkittävästi sadekauden aikaan ja vuosittaisiin sademääriin. Lämpötilavaihtelu maan osien välillä on suurinta talvella, jolloin pohjoisimman provinssin Heilongjiangin keskilämpötila on pakkasen puolella ja ajoittain jopa -30 astetta kun maan eteläosissa keskilämpötilat pysyttelevät aina yli 10 lämpöasteen. Talot kaupungeissa Jangtse-joen pohjoispuolella ovat talvisin lämmitettyjä, eteläpuolella eivät, mikä nostaa pohjoispuolen arvostusta joen läheisyydessä, sillä sen eteläpuolellakin on joskus pakkaspäiviä talvisin.

Pääartikkeli: Kiinan kansantasavallan talous

Talousuudistusten aloittamisen jälkeen 1978 Kiinan bruttokansantuote on yli nelinkertaistunut. Yksityisyrittäminen on teoriassa sosialistisesta järjestelmästä huolimatta sallittua ja rohkaistua.

BKT kansalaista kohden vuonna 2002 oli 4 600 USA:n dollaria. Kuitenkin suuren väestömääränsä vuoksi Kiina on maailman toiseksi suurin talous Yhdysvaltojen jälkeen (mikäli EU:ta ei lasketa yksittäiseksi alueeksi). Kiinan talous kasvaa 5-10 prosentin vuosivauhtia, ja Kiina onkin ollut maailman nopeimmin kasvava talous joka vuosi vuodesta 1989 lähtien.

Kiina on eräs teen tärkeimmistä tuottajista.

Pääartikkeli: Kiinan etniset ryhmät

Valtaosa (93,5 %) Kiinan kansalaisista on Han-kiinalaisia. Loppu 6,5 %, eli yli 90 miljoonaa ihmistä, edustaa noin 55 etnistä vähemmistöä. Etniset vähemmistöt nauttivat tietyistä etuuksista, esimerkiksi yhden lapsen politiikka ei sido vähemmistökansoja.

Kansantasavallan aikana eri uskontoihin suhtautuminen on vaihdellut, nykyisin uskontoja pidetään ei-toivottuina, mutta ei kuitenkaan kiellettyinä asioina, edes puolueen jäsenille. Poikkeuksen muodostaa Falun Gong-lahko, joka on kielletty järjestö Kiinassa.

Eri kansallisuudet seuraavat usein eri uskontoja. Han-kiinalaiset ovat tavallisesti joko ateisteja, buddhalaisia, kristittyjä tai taolaisia. Vähemmistökansallisuuksien keskuudessa merkittävimmät uskonnot ovat islam, buddhalaisuus (myös lamalaisuus), kristinusko ja šamanismi.

Kiinan virallinen kieli on mandariinikiina. Sitä puhuu Kiinassa äidinkielenään noin 870 miljoonaa ihmistä, eli noin 70 % väestöstä. Mandariinikiina on opetuskieli kaikissa Kiinan oppilaitoksissa, joten lähes kaikki kiinalaiset osaavat sitä ainakin vieraana kielenä. Muutenkin han-kiinalaiset puhuvat siniittisiä kieliä, muilla Kiinan etnisillä ryhmillä on tavallisesti omat kielensä. Virallisesti Kiinassa on 55 etnistä vähemmistöä, kieliä on kuitenkin noin 100-120 vaikka eri kiinat laskettaisiinkin murteiksi, katso siniittiset kielet.

Muita yli miljoonan puhujan kieliä Kiinassa ovat (Huom. Osa näistä lasketaan yleensä kiinan murteiksi):

• Wu-kiina (77 milj.) siniittinen
• Yue-kiina eli kantoninkiina (52 milj.) siniittinen
• Jinyu-kiina (45 milj.) siniittinen
• Xiang-kiina (36 milj.) siniittinen
• Hakka-kiina (26 milj.) siniittinen
• Minnan-kiina (26 milj.) siniittinen
• Gan-kiina (21 milj.), siniittinen
• Minbei-kiina (10 milj.) siniittinen
• Pohjoinen zhuang (10 milj.) tai-kadai
• Uiguuri (7 milj.) turkkilainen
• Eteläinen zhuang (4 milj.) tai-kadai
• Kiinalainen viittomakieli (3 milj.) viittomakieli
• Mongoli (3 milj.) mongolialainen
• Bouyei (2 milj.) tai-kadai
• Korea (2 milj.) isolaatti
• Sichuanin yi (2 milj.) lololainen
• Eteläinen dong (1,5 milj.) tai-kadai
• Hmong njua (1 milj.) hmong-kieli
• Kasakki (1 milj.) turkkilainen
• Khams (1 milj.) tiibetiläinen
• Tiibet (1 milj.) tiibetiläinen

Pääartikkeli: Kiinan kulttuuri

Kiinalainen kulttuuri on vuosituhansien saatossa kehittynyt kaikilla kulttuurin osa-alueilla yhdeksi maailman suurista kulttuureista. Kiinalainen kulttuuri poikkeaa osin rajustikin länsimaisesta lähes kaikilla aloilla.

Kiinan kirjallisuus on kiinan kirjoitusjärjestelmän varhaisuuden vuoksi kehittynyt jo muinaisina aikoina, mutta kertomakirjallisuutta ei ole arvostettu, joten sitä on säilynyt vasta 1300-luvulta lähtien. Tätä varhaisempi säilynyt kirjallisuus on pääosin tietokirjallisuutta, filosofisia tai uskonnollisia teoksia sekä runoutta.

Kiinalainen musiikki, varsinkin perinteinen musiikki, poikkeaa selkeästi länsimaisesta, eikä ainoastaan erilaisten soitinten käytön vuoksi.

Kiinalainen näyttämötaide sisältää usein enemmän akrobatiaa kuin länsimainen. Erityisen huomattava näyttämötaiteen osa-alue on kiinalainen ooppera.

Kiinalainen maalaustaide on myös melko omaleimaista. Hyvin tärkeä kiinalaisille on myös kalligrafia.

• Kiinan tasavalta eli Taiwan
• Kiinan kansantasavallan historia
• Kiinan dynastiat
• Kiinan kieli
• Maailman maat

Malline:Kiinan provinssit