Ero sivun ”Einar Ilmoni” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p →Lähteet: wikilinkityksen poistoa viitteistä per pyyntö ja Ohje:Linkit using AWB |
Risan lähteen korjaus ja risan AM-linkin poisto. |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Einar Ilmoni''' ([[29. kesäkuuta]] [[1880]] [[Lappeenranta]] – [[4. maaliskuuta]] [[1946]] [[Kangasala]])<ref name=bio>{{Kansallisbiografia | id = 7933 |nimi = Ilmoni, Einar (1880 - 1946) | tekijä = Sakari, Marja | ajankohta = 30.11.2001 (päivitetty 7.3.2008) | viitattu = 20.4.2014}}</ref> oli suomalainen [[taidemaalari]]. |
'''Einar Ilmoni''' ([[29. kesäkuuta]] [[1880]] [[Lappeenranta]] – [[4. maaliskuuta]] [[1946]] [[Kangasala]])<ref name=bio>{{Kansallisbiografia | id = 7933 |nimi = Ilmoni, Einar (1880 - 1946) | tekijä = Sakari, Marja | ajankohta = 30.11.2001 (päivitetty 7.3.2008) | viitattu = 20.4.2014}}</ref> oli suomalainen [[taidemaalari]]. |
||
==Varhaiset |
==Varhaiset == |
||
Einar Ilmonin vanhemmat olivat lääketieteen ja kirurgian tohtori Axel Hjalmar Ilmoni ja Fanny Vilhelmina Hannikainen.<ref name=bio/> Myös hänen vanhempansa olivat taiteellisesti lahjakkaita.<ref name=wenzel/> |
Einar Ilmonin vanhemmat olivat lääketieteen ja kirurgian tohtori Axel Hjalmar Ilmoni ja Fanny Vilhelmina Hannikainen.<ref name=bio/> Myös hänen vanhempansa olivat taiteellisesti lahjakkaita.<ref name=wenzel/> |
||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
Vuonna 1896 Einar Ilmoni aloitti 16-vuotiaana opiskelun [[Taideyliopiston Kuvataideakatemia|Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa]], jossa opiskeli vuoteen 1902. Hän opiskeli myös [[Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu|Taideteollisuuskeskuskoulussa]] vuonna 1899.<ref name=bio/> Hänen opettajiinsa kuuluivat [[Helene Schjerfbeck]] ja [[Albert Edelfelt]]. |
Vuonna 1896 Einar Ilmoni aloitti 16-vuotiaana opiskelun [[Taideyliopiston Kuvataideakatemia|Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa]], jossa opiskeli vuoteen 1902. Hän opiskeli myös [[Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu|Taideteollisuuskeskuskoulussa]] vuonna 1899.<ref name=bio/> Hänen opettajiinsa kuuluivat [[Helene Schjerfbeck]] ja [[Albert Edelfelt]]. |
||
==Ura== |
==Ura== |
||
[[Tiedosto:Ilmoni, Enkeli kuollut lapsi sylissään.jpg|thumb|Einar Ilmoni: ''Enkeli kuollut lapsi sylissään'' (1900–1910).]] |
[[Tiedosto:Ilmoni, Enkeli kuollut lapsi sylissään.jpg|thumb|Einar Ilmoni: ''Enkeli kuollut lapsi sylissään'' (1900–1910).]] |
||
Valmistuttuaan Ilmonilla ei ollut varaa jäädä [[Helsinki]]in tai lähteä opintomatkalle ulkomaille, joten hän asettui vanhempiensa uuteen kotiin Kangasalle. Ilmoni eli niukkaa elämää ja kieltäytyi tilaustöistä, jos ei nähnyt niissä sisältöä. Valmiita töitäänkin hän myi vastahakoisesti. Kaukana isojen kaupunkien taidepiireistä hän ei myöskään ollut juuri [[apuraha|apurahojen]] jakajien suosiossa. Vuonna 1924 Ilmoni sai kuitenkin [[Alfred Kordelinin säätiö]]n stipendin opintomatkalle [[Italia]]an.<ref name=wenzel/> |
Valmistuttuaan Ilmonilla ei ollut varaa jäädä [[Helsinki]]in tai lähteä opintomatkalle ulkomaille, joten hän asettui vanhempiensa uuteen kotiin Kangasalle. Ilmoni eli niukkaa elämää ja kieltäytyi tilaustöistä, jos ei nähnyt niissä sisältöä. Valmiita töitäänkin hän myi vastahakoisesti. Kaukana isojen kaupunkien taidepiireistä hän ei myöskään ollut juuri [[apuraha|apurahojen]] jakajien suosiossa. Vuonna 1924 Ilmoni sai kuitenkin [[Alfred Kordelinin säätiö]]n stipendin opintomatkalle [[Italia]]an.<ref name=wenzel/> |
||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
Jo Ilmonin eläessä hänen töitään oli esillä ympäri Eurooppaa. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä hän piti vuonna 1917.<ref name=bio/> |
Jo Ilmonin eläessä hänen töitään oli esillä ympäri Eurooppaa. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä hän piti vuonna 1917.<ref name=bio/> |
||
==Terveysongelmat ja kuolema== |
==Terveysongelmat ja kuolema== |
||
Vakava allergia esti Ilmonia työskentelemästä kesäaikaan, ja mielenterveysongelmat veivät hänet useampaan otteeseen hermoparantolaan.<ref name=wenzel/> Ilmoni kärsi masennuksesta ja hermoromahduksesta, minkä vuoksi hän vietti muutaman kuukauden jakson [[Tallbackan sairaala]]ssa.<ref name=bio/><ref name=tallbacka>{{Verkkoviite | Osoite = https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1154952?term=Tallbacka%20sjukhus&page=227 | Nimeke =Ämbetsverk och andra allmänna inrättningar, Adressbok och yrkeskalender för Helsingfors | Tekijä = | Ajankohta =1.1.1915 | Julkaisija = | Viitattu = 15.9.2021}}</ref> Suurin tuki erakoituneelle Ilmonille oli hänen sisarensa Aino.<ref name=wenzel>{{Verkkoviite | Osoite = |
Vakava allergia esti Ilmonia työskentelemästä kesäaikaan, ja mielenterveysongelmat veivät hänet useampaan otteeseen hermoparantolaan.<ref name=wenzel/> Ilmoni kärsi masennuksesta ja hermoromahduksesta, minkä vuoksi hän vietti muutaman kuukauden jakson [[Tallbackan sairaala]]ssa.<ref name=bio/><ref name=tallbacka>{{Verkkoviite | Osoite = https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1154952?term=Tallbacka%20sjukhus&page=227 | Nimeke =Ämbetsverk och andra allmänna inrättningar, Adressbok och yrkeskalender för Helsingfors | Tekijä = | Ajankohta =1.1.1915 | Julkaisija = | Viitattu = 15.9.2021}}</ref> Suurin tuki erakoituneelle Ilmonille oli hänen sisarensa Aino.<ref name=wenzel>{{Verkkoviite | Osoite = ://www.ts.fi/teemat/1074121721 | Nimeke = Antiikin lumoissa: Hartaiden kuvien taitaja | Tekijä = Hagelstam, Wenzel | Ajankohta = 20.5.2006 | Julkaisija = Turun Sanomat | Viitattu = 20.4.2014}}</ref> |
||
Vuonna 1946 Ilmoni kuoli 66-vuotiaana erakoituneena ja naimattomana ja hänet haudattiin Kangasalan vanhalle hautausmaalle, jonne pystytettiin vuonna 1950 muistomerkki. |
Vuonna 1946 Ilmoni kuoli 66-vuotiaana erakoituneena ja naimattomana ja hänet haudattiin Kangasalan vanhalle hautausmaalle, jonne pystytettiin vuonna 1950 muistomerkki. |
||
| Rivi 27: | Rivi 27: | ||
* ''Kuka kukin on 1941'' |
* ''Kuka kukin on 1941'' |
||
===Viitteet=== |
===Viitteet=== |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
||
{{Commonscat}} |
{{Commonscat}} |
||
* [http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/haku/ennen-vuotta-1900-syntyneet.html?artist=173&year=1900 Einar Ilmoni kuvataiteilijamatrikkelissa] |
* [http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/haku/ennen-vuotta-1900-syntyneet.html?artist=173&year=1900 Einar Ilmoni kuvataiteilijamatrikkelissa] |
||
*[http://www.taidekotikirpila.fi/tutustu-taidekotiin/poimintoja-kokoelmasta/einar-ilmoni-istuva-alaston-poika/ Einar ilmoni:'' Istuva alaston poika'', teosesittely Taidekoti Kirpilän sivustolla]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }} |
|||
===Kirjallisuutta=== |
===Kirjallisuutta=== |
||
*Nieminen, Sisko: ''Einar Ilmoni – Yksinäinen kilvoittelija''. Hämeenlinnan taidemuseon julkaisuja 3. Hämeenlinna 1997. |
*Nieminen, Sisko: ''Einar Ilmoni – Yksinäinen kilvoittelija''. Hämeenlinnan taidemuseon julkaisuja 3. Hämeenlinna 1997. |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä = Aarnio, Aulis | Nimeke = Väsynyt vaeltaja | Vuosi = 2019 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Warelia | Isbn = 978-952-5940-53-4 }} |
* {{Kirjaviite | Tekijä = Aarnio, Aulis | Nimeke = Väsynyt vaeltaja | Vuosi = 2019 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Warelia | Isbn = 978-952-5940-53-4 }} |
||
Nykyinen versio 26. marraskuuta 2023 kello 03.20
.jpg)
Einar Ilmoni (29. kesäkuuta 1880 Lappeenranta – 4. maaliskuuta 1946 Kangasala)[1] oli suomalainen taidemaalari.
Varhaiset vaihee
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Einar Ilmonin vanhemmat olivat lääketieteen ja kirurgian tohtori Axel Hjalmar Ilmoni ja Fanny Vilhelmina Hannikainen.[1] Myös hänen vanhempansa olivat taiteellisesti lahjakkaita.[2]
Ilmonin lapsuudessa perhe asui Alavudella ja Tampereella, mutta perheen lapset kävivät kuitenkin oppikoulunsa Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa.[2]
Vuonna 1896 Einar Ilmoni aloitti 16-vuotiaana opiskelun Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, jossa opiskeli vuoteen 1902. Hän opiskeli myös Taideteollisuuskeskuskoulussa vuonna 1899.[1] Hänen opettajiinsa kuuluivat Helene Schjerfbeck ja Albert Edelfelt.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valmistuttuaan Ilmonilla ei ollut varaa jäädä Helsinkiin tai lähteä opintomatkalle ulkomaille, joten hän asettui vanhempiensa uuteen kotiin Kangasalle. Ilmoni eli niukkaa elämää ja kieltäytyi tilaustöistä, jos ei nähnyt niissä sisältöä. Valmiita töitäänkin hän myi vastahakoisesti. Kaukana isojen kaupunkien taidepiireistä hän ei myöskään ollut juuri apurahojen jakajien suosiossa. Vuonna 1924 Ilmoni sai kuitenkin Alfred Kordelinin säätiön stipendin opintomatkalle Italiaan.[2]
Ilmonin töissä nähdään syvää uskonnollisuutta ja rauhaa. Ilmoni oli taitava piirtäjä, ja käytti uransa alussa töissään niukasti värejä,[2] minkä vuoksi hänen värinkäsittelyään pidettiin "aneemisena, hiutuvana ja verettömänä".[1] Hänen pääaiheitaan olivat muotokuvat ja kompositiot lapsista ja naisista, maisemat ja luonnon yksityiskohdat sekä uskonnolliset aiheet kuten enkelit.[2] Ilmonin teoksia sävytti sisäinen symbolismi ja unenomaisuus. Gösta Stenman luonnehti Ilmonia "Suomen maalaustaiteen Kierkegaardiksi".[1]
Jo Ilmonin eläessä hänen töitään oli esillä ympäri Eurooppaa. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä hän piti vuonna 1917.[1]
Terveysongelmat ja kuolema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vakava allergia esti Ilmonia työskentelemästä kesäaikaan, ja mielenterveysongelmat veivät hänet useampaan otteeseen hermoparantolaan.[2] Ilmoni kärsi masennuksesta ja hermoromahduksesta, minkä vuoksi hän vietti muutaman kuukauden jakson Tallbackan sairaalassa.[1][3] Suurin tuki erakoituneelle Ilmonille oli hänen sisarensa Aino.[2]
Vuonna 1946 Ilmoni kuoli 66-vuotiaana erakoituneena ja naimattomana ja hänet haudattiin Kangasalan vanhalle hautausmaalle, jonne pystytettiin vuonna 1950 muistomerkki.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gadolin, Håkan: Einar Ilmoni – Kangasalan erakko. WSOY, 1952.
- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 327.
- Kuka kukin on 1941
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Sakari, Marja: Ilmoni, Einar (1880 - 1946) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.11.2001 (päivitetty 7.3.2008). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 20.4.2014.
- ↑ a b c d e f g Hagelstam, Wenzel: Antiikin lumoissa: Hartaiden kuvien taitaja 20.5.2006. Turun Sanomat. Viitattu 20.4.2014.
- ↑ Ämbetsverk och andra allmänna inrättningar, Adressbok och yrkeskalender för Helsingfors digi.kansalliskirjasto.fi. 1.1.1915. Viitattu 15.9.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nieminen, Sisko: Einar Ilmoni – Yksinäinen kilvoittelija. Hämeenlinnan taidemuseon julkaisuja 3. Hämeenlinna 1997.
- Aarnio, Aulis: Väsynyt vaeltaja. Warelia, 2019. ISBN 978-952-5940-53-4.
| ||||||||||||||
