Industrial Workers of the World

Industrial Workers of the World (IWW) on kansainvälinen syndikalistinen ammattiyhdistys. Sen päämaja on vuodesta 2010 lähtien sijainnut Chicagossa.^[1] Parhaana vuonnaan 1923 siihen kuului 100 000 jäsentä, ja se nautti 300 000 työläisen suosiosta. Sisäisen konfliktin ja Yhdysvaltain hallituksen pakkotoimien seurauksena jäsenmäärä laski jyrkästi vuoden 1924 jälkeen. IWW:n sääntöjen johdanto on säilynyt miltei muuttumattomana järjestön perustamisvuodesta 1905 ja on toiminut herätteenä monien muiden maiden työväenjärjestöille.

Industrial Workers of the Worldilla on kuusi eri osastoa (department); maatalous ja kalastus, kaivosteollisuus, rakennusala, teollinen tuotanto, liikenne ja tietoliikenne sekä julkiset palvelut.^[2] Niiden sisällä toimii useita ammattiosastoja eri ammattiryhmien työntekijöille. Edustettuina ovat tavallisimpien ammattikuntien lisäksi muun muassa viihdealan ja hyväntekeväisyysjärjestöjen työntekijät sekä seksityöläiset.^[3] Nykyään IWW:ssä on noin 5 000 jäsentä. Valtaosa jäsenistä on Yhdysvalloissa, mutta osastoja on myös Britanniassa, Australiassa ja Kanadassa. Yksittäisiä jäseniä on muissakin maissa.

Industrial Workers of the World oli 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä myös monien Yhdysvaltojen ja Kanadan suomalaissiirtolaisten järjestö. Sitä kutsuttiin nimellä "iituplajuu". Tunnettuja IWW:n suomalaisia aktivisteja olivat muun muassa Merimies-Unionin johdossa pitkään toiminut Niilo Wälläri, SKP:n keskuskomiteaan 1920-luvulla kuulunut Leo Laukki sekä laulajat Hiski Salomaa ja Arthur Kylander. T-Bone Slim -nimellä useisiin IWW:n lehtiin kirjoittanut toimittaja ja työväenlaulujen sanoittaja Matt Valentine Huhta, jota pidetään yhtenä lahjakkaimmista amerikkalaisen työväenliikkeen kynänkäyttäjistä, oli suomalainen.^{[4] [5]}

IWW:n suomalainen äänenkannattaja, "Industrialisti" (1914-1916 Sosialisti, 1916–1917 Teollisuustyöläinen) ilmestyi vuosina 1917–1975 Minnesotan Duluthista käsin. Parhaimmillaan Industrialisti saavutti noin 10 000 kappaleen levikin ja se oli IWW:n ainoa päivälehti.^[6] Amerikansuomalaiset julkaisivat myös kuukausittain ilmestynyttä Tie Vapauteen -lehteä.

Amerikansuomalaisten vuonna 1903 Duluthiin perustama Työväen Opisto toimi vuosina 1921–1941 IIW:n virallisena oppilaitoksena.

• Anarkosyndikalismi

• IWW:n internetsivut (englanniksi)