Kolumbia

Kolumbia on valtio Etelä-Amerikassa. Sen pohjoispuolella on Karibianmeri, idässä Venezuela, kaakossa Brasilia, etelässä Peru ja Ecuador ja lännessä Panama sekä Tyyni valtameri.

República de Colombia

Kolumbian lippu Kolumbian vaakuna (Suurempi kuva) (Suurempi kuva)
Motto: Libertad y Orden (esp.: Vapaus ja järjestys)
Virallinen kieli	espanja
Pääkaupunki	Bogota
Presidentti	Álvaro Uribe Vélez
Pinta-ala  - Yhteensä  - % vettä	Sijalla 25 1 138 910 km² 8,8 %
Väkiluku  - Yhteensä (2003)  - Tiheys	Sijalla 28 44 531 434 36/km2
Itsenäisyys  - Julistautui  - Tunnustettu	Espanjasta 20. heinäkuuta 1810 7. elokuuta 1819
Rahayksikkö	Kolumbian peso
Aikavyöhyke	UTC -5
Kansallislaulu	Oh Gloria Inmarcesible!
Internet-verkkotunnus	.co
Kansainvälinen suuntanumero	57

Pääartikkeli: Kolumbian historia

Kolumbiassa asui chibca-intiaaniheimo espanjalaisten saapuessa vuoden 1500 tienoilla. Espanjalaiset tekivät siitä varakuniganskunnan 1717, liittäen siihen myös alueita jotka aiemmin olivat kuuluneet Uuden Espanjan ja Perun varakuningaskuntiin. Vuonna 1810 itsenäisyysliike, jota johtivat pitkälti Simon Bolivar ja Santander, syntyi. Vuonna 1819 liike pääsi päämääräänsä ja Suur-Kolumbian tasavalta syntyi.

Vuonna 1830 Suur-Kolumbia hajosi kolmeen osaan: Venezuela, Quito (nykyisin Ecuador) ja Cundinamarca. Cundinamarcasta käytettiin nimeä Uusi Granada vuoteen 1856 saakka, sitten Granadiinin konfederaatio vuoteen 1863 saakka, sitten Kolumbian Yhdysvallat vuoteen 1886 saakka, minkä jälkeen se sai nykyisen nimensä Kolumbian tasavalta. Sisäiset ongelmat säilyivät synnyttäen sisällissodan ja auttaen Yhdysvaltain tukemaa Panaman itsenäistymistä 1903. Maassa toimii edelleen kapinallisjärjestö FARC. Toinen poliittista ja taloudellista kehitystä haittaava tekijä on vaikutusvaltainen huumekauppa maassa.

Pääartikkeli: Kolumbian politiikka

Kolumbia on tasavalta, jonka presidentti ja varapresidentti valitaan kansanäänestyksellä yhdeksi neljän vuoden kaudeksi. Presidentti toimii sekä valtion päämiehenä että hallituksen johtohahmona.

Kolumbiassa on kaksikamarinen parlamentti (Congreso), joka koostuu 102 paikan senaatista (Senado) sekä 166 paikan edustajainhuoneesta (Cámara de Representantes). Molempien kamarien edustajat valitaan kansanäänestyksellä neljän vuoden mittaisiksi kausiksi. Lakijärjestelmää Kolumbiassa on uudistettu merkittävästi 1990-luvulla.

Pääartikkeli: Kolumbian osastot

Kolumbia on jaettu 32 osastoon (departamento) sekä pääkaupunkialueeseen (distrito capital), joka on merkitty allaolevaan luetteloon tähdellä (*). Pääkaupunkialue on hallinnollisesti riippuvainen Cundinamarcan osastosta:

Pääartikkeli: Kolumbian maantiede

Kolumbian läntisellä puoliskolla ovat Andit, jotka jakautuvat kolmeen vuoristoon, läntiseen, keskeiseen ja itäiseen. Niiden välissä Cauca- ja Magdalena-joet virtaavat Karibianmerelle. Vuorilla on joitakin aktiivisiakin tulivuoria. Korkein kohta on Pico Cristobal Colon, jonka korkeus on 5 775 metriä.

Itäinen osa maasta on osin tiheiden metsien peittämää alankoa. Siellä on useita jokia, kuten Putumayo, Yapura, Meta ja Guaviare, jotka laskevat joko Orinoco tai Amazon-jokeen. Kolumbialle kuuluu myös useita Karibianmeren ja Tyynen valtameren saaria.

Kolumbian ilmasto rannikoilla ja alangolla on trooppinen, kun taas vuoristossa on selvästi viileämpää. Suurin kaupunki on Bogota, muita kaupunkeja ovat Medellín, Cali, Cartagena, Barranquilla, Ibagué, Manizales, Pasto, Cúcuta ja Bucaramanga.

Pääartikkeli: Kolumbian talous

Kolumbian talous kärsii heikosta kotimaisesta kysynnästä, hallituksen ankarista budjeteista sekä vaikeasta turvallisuustilanteesta. Talousongelmia riittää eläkeuudistuksesta työttömyyteen. Kolumbian päävientituotteista öljy ja kahvi ovat ongelmissa: öljyntuotannon jatkuminen edellyttää uusien lähteiden löytymistä ja kahvisadot ovat heikentyneet ja kahvin hinta laskenut.

Kolumbialaiset liikemiehet ovat huolissaan turvallisuudestaan ja ovat vaatineet hallitusta neuvottelemaan rauhasta kapinallisten kanssa. Kolumbia toivoo kansainvälisen tuen jatkumista taloudellisen kehityksen ja rauhan hakemisessa.

Pääartikkeli: Kolumbian väestöjakauma

Kolumbian etniset ryhmät ovat syntyneet intiaanien, espanjalaisten siirtolaisten ja afrikkalaisten orjien sekoittumisesta. Mestitsejä on 58 % väestöstä, valkoisia 20 %, mulatteja 14 %, mustia 4 % ja mustien ja intiaanien sekoituksia 3 %. Nykyisin vain prosentti väestöstä voidaan määrittää suoraan intiaaneiksi kielen ja tapojen perusteella. Suurin uskontokunta Kolumbiassa on roomalaiskatolisuus.

Kolumbia on Brasilian ja Meksikon jälkeen Latinalaisen Amerikan kolmanneksi väkirikkain valtio. Merkittävää muuttoliikettä maalta kaupunkeihin on tapahtunut. Vuoden 1951 noin 57 % kaupunkilaisväestön taso nousi noin 74 % vuoteen 1994 mennessä. Yli sadan tuhannen asukkaan kaupunkeja on kolmekymmentä. Kolmessa itäisessä alanko-osastossa, jotka kattavat 54 % Kolumbian pinta-alasta, elää alle 3 % väestöstä, väestötiheyden jäädessä alle yhden henkilön neliökilometriä kohti.

Pääartikkeli: Kolumbian kulttuuri