Kary Mullis

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kary Banks Mullis)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kary Mullis
Kary Mullis vuonna 2006.
Kary Mullis vuonna 2006.
Henkilötiedot
Syntynyt28. joulukuuta 1944
Lenoir, Pohjois-Carolina, Yhdysvallat
Kuollut7. elokuuta 2019 (74 vuotta)
Koulutus ja ura
Tutkinnot Kalifornian yliopisto, Berkeley
Väitöstyön ohjaaja Joe Neilands
Tutkimusalue Molekyylibiologia, biokemia ja kemia
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin kemianpalkinto
Aiheesta muualla
www.karymullis.com

Kary Banks Mullis (28. joulukuuta 1944 Lenoir, Pohjois-Carolina, Yhdysvallat7. elokuuta 2019[1]) oli yhdysvaltalainen biokemisti. Hän sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1993 polymeraasiketjureaktion keksimisestä. Mullis jakoi palkinnon Michael Smithin kanssa.[2]

Mullis suoritti alemman korkeakoulututkinnon Georgian teknologiainstituutissa valmistuen vuonna 1966. Filosofian tohtorin arvon hän sai Kalifornian yliopistosta Berkeleystä vuonna 1973 tutkimuksestaan, joka kohdistui proteiinien rakenteeseen ja synteesiin. Saavutettuaan tohtorin arvon Mullis siirtyi Kansasin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan tutkimuskohteenaan kardiologia. Kansasista hän siirtyi Kalifornian yliopistoon San Franciscoon päättämään lääkeainekemiaa koskevaa post doc-työtään.

Vuonna 1979 Mullis aloitti työt Cetus Corporationin palveluksessa. Siellä hän toimi seitsemän vuotta DNA:han erikoistuneena kemistinä. Syntetisoidessaan oligonukleotideja hän kehitti vuonna 1983 teknologian, joka tunnetaan nimellä polymeraasiketjureaktio. Vuonna 1986 hän siirtyi työskentelemään Xytronyx-yhtiöön. Siellä hänet nimitettiin molekyylibiologian tutkimuksen johtajaksi.

Mullis on myös kehittänyt UV-valoa kestävän muovin, joka vaihtaa väriä riippuen valosta.[3]

  1. Dreher High School grad who revolutionized DNA has died(englanniksi)
  2. Autobiography (From Les Prix Nobel. The Nobel Prizes 1993, Editor Tore Frängsmyr, [Nobel Foundation], Stockholm, 1994) nobelprize.org. Viitattu 10.10.2012.
  3. Kary Mullis: Polymerase Chain Reaction Inventor of the week. MIT. Arkistoitu 13.6.2012. Viitattu 10.10.2012.