skientologia
Suomi
Substantiivi
skientologia (12)
- eräs uskonto
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | skientologia | skientologiat |
| genetiivi | skientologian | skientologioiden skientologioitten (skientologiain) |
| partitiivi | skientologiaa | skientologioita |
| akkusatiivi | skientologia; skientologian |
skientologiat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | skientologiassa | skientologioissa |
| elatiivi | skientologiasta | skientologioista |
| illatiivi | skientologiaan | skientologioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | skientologialla | skientologioilla |
| ablatiivi | skientologialta | skientologioilta |
| allatiivi | skientologialle | skientologioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | skientologiana | skientologioina |
| translatiivi | skientologiaksi | skientologioiksi |
| abessiivi | skientologiatta | skientologioitta |
| instruktiivi | – | skientologioin |
| komitatiivi | – | skientologioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | skientologia- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
Latinan sana 'scio': tieto + Kreikan sana 'logos': oppi.
Liittyvät sanat
Aiheesta muualla
- skientologia Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
skientologia
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta skientologi