tuohi
Suomi
Substantiivi
tuohi (23)
- (kasvitiede) varttuneen koivun varren pintaan kasvava tavallisesti lähes valkoinen korkkisolukko
- (arkikieltä, vanhahtava) seteliraha
- Tuohta tuohon tassuun, tai joudut pomoni kanssa tekemisiin!
Ääntäminen
- IPA: /ˈt̪uo̯hi/
- tavutus: tuo‧hi
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tuohi | tuohet |
| genetiivi | tuohen | tuohien |
| partitiivi | tuohta | tuohia |
| akkusatiivi | tuohi; tuohen |
tuohet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tuohessa | tuohissa |
| elatiivi | tuohesta | tuohista |
| illatiivi | tuoheen | tuohiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tuohella | tuohilla |
| ablatiivi | tuohelta | tuohilta |
| allatiivi | tuohelle | tuohille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tuohena | tuohina |
| translatiivi | tuoheksi | tuohiksi |
| abessiivi | tuohetta | tuohitta |
| instruktiivi | – | tuohin |
| komitatiivi | – | tuohine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tuohe- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tuoh- | |
Käännökset
2. setelirahat
|
Liittyvät sanat
Johdokset
Yhdyssanat
tuhisiisna, tuohenkäppyrä, tuohikontti, tuohikulttuuri, tuohikäppyrä, tuohilippi, tuohirasia, tuohirove, tuohisuikale, tuohiterva, tuohitorvi, tuohityö, tuohivirsu
Idiomit
- kääriä tuohta
- saada rahaa