The Coca-Cola Company

Hiilidioksidijuomien valmistaja

The Coca-Cola Company on maailman suurin alkoholittomien juomien valmistaja, jakelija ja markkinoija.

The Coca-Cola Company
Tunnuslause Taste the feeling
Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
ISIN US1912161007
Perustettu 1886
Toimitusjohtaja James Quincey
Kotipaikka Yhdysvallat Atlanta, Yhdysvallat
Toiminta-alue maailmanlaajuinen (lukuun ottamatta Pohjois-Koreaa)
Toimiala Elintarvikeala
Tuotteet virvoitusjuomat
Liikevaihto Nousua 37,266 miljardia $ (2019)[1]
Liikevoitto Nousua 7,748 miljardia $ (2019)[1]
Nettotulos Nousua 8,920 miljardia $ (2019)[1]
Henkilöstö 86 200 (2019)[1]
Kotisivu coca-colacompany.com
The Coca-Cola Companyn pääkonttori Atlantassa, Georgiassa.
Coca-Cola-pullo

Yhtiö työllistää suoraan 55 000 ja välillisesti yli 600 000 henkilöä noin 200 maassa. Afrikassa yhtiö on suurin yksityissektorin työnantaja. The Coca-Cola Companyn pääkonttori on Yhdysvalloissa, Georgian osavaltion Atlantassa. Yhtiön liikevaihdosta noin 70 % tulee Yhdysvaltain ulkopuolelta. Yhtiön suurin kilpailija on PepsiCo.

Asa Griggs Candler perusti The Coca-Cola Companyn Atlantassa vuonna 1892.

Tuotemerkit

muokkaa

Coca-Cola on tunnetuin The Coca-Cola Companyn tuotemerkki, ja se muodostaa arviolta 56 % juomien myynnistä. Muita tuotteita ovat muun muassa Sprite, Fanta, Powerade, Aquarius, Minute Maid, Burn, Bonaqua, Dasani, Georgia Coffee, Lilt, Mer, Tab, Surge ja Dr Pepperiä jäljittelevä Pibb Xtra.[2] Lisäksi The Coca-Cola Company myy Dr Pepperiä Euroopassa ja joissain osissa Yhdysvaltoja. Yhtiöllä on yli 400 juomamerkkiä ja yhteensä yli 2 400 erilaista juomaa, joita valmistetaan yli 200 maassa. Konsernin tuotemerkeissä on virvoitusjuomien lisäksi mehuja ja mehujuomia, pullovesiä, energiajuomia, urheilujuomia, maito- ja soijamaitojuomia sekä kahvi- ja teejuomia.

Juomien valmistuksesta vastaavat yhtiöt

muokkaa

The Coca-Cola Companyn juomat valmistetaan miltei poikkeuksetta siinä maassa, jossa ne myydäänkin. Valmistuksesta vastaavat paikalliset pullottamoyhteistyökumppanit, jotka myös myyvät tuotteet ja jakelevat ne eri myyntipisteisiin. Pullottajayhteistyökumppaneja on kolmenlaisia. Valtaosa pullottamoista on paikallisia, itsenäisiä juomayhtiöitä, joiden toimintaa The Coca-Cola Company ei voi ohjata. Tällaisten yhtiöiden nimessä voi myös olla Coca-Colan nimi, koska ne ovat erikoistuneet yhtiön juomien valmistukseen. Osassa pullottamoyhtiöistä Companylla on vähemmistöomistus. Vain muutama pullottamoyhtiö on Companyn kokonaan omistama, kuten Ruotsissa. The Coca-Cola Company on kuitenkin todennut pyrkivänsä eroon juomayhtiöiden omistamisesta mm. Ruotsissa, kunhan pullottamolle löytyy oikea jatkaja [3].

Coca-Cola Suomessa

muokkaa

Coca-Cola rantautui näkyvästi Suomeen Helsingin 1952 kesäolympialaisten yhteydessä, kun The Coca-Cola Company olympialiikkeen pitkäaikaisena yhteistyökumppanina lahjoitti Helsingin olympiakisojen järjestelytoimikunnalle ja Sotainvalidien Veljeskunnalle 30 000 laatikkoa juomaa. Tosin Helsingin Stockmannilta Coca-Colaa sai jo 1930-luvulla.

Coca-Colan ensimmäisenä valmistajana Suomessa on pidetty Kouvolan Vesitehdasta, joka aloitti valmistuksen jo vuonna.1928 [4] Dokumenttien perusteella Kouvolan Vesitehtassa voidaan olettaa valmistetun jotain Coca-Colan kaltaista juomaa, mutta tieto on luultavasti väärä. Oikean Coca-Colan valmistaminen Suomessa olisi vaatinut useita toimenpiteitä, joista olisi jäänyt arkistoihin tieto. Niistä ensimmäinen olisi ollut lisenssi.[5]

Oy Hartwall Ab sai Coca-Colan valmistusoikeudet vuonna 1956.[6] Yhteistyö päättyi vuonna 1998, ja Hartwall siirtyi pullottamaan kilpailija PepsiCon juomia.

Helsingissä toimiva Coca-Cola Finland Oy on Companyn kokonaan omistama tytäryhtiö, joka toimii yhteistyössä Keravalla toimivan Sinebrychoffin kanssa. Coca-Cola Finland on markkinointiyhtiö, joka vastaa juomien kuluttajamarkkinoinnista. Juomien valmistuslisenssin haltijana Sinebrychoff valmistaa, jakelee ja myy juomat. Coca-Cola Finland kuuluu Pohjoismaiden alueeseen, jonka pääkonttori sijaitsee Kööpenhaminassa.

Suomessa myytävät The Coca-Cola Companyn juomat

muokkaa

Arvostelua

muokkaa

Intiassa Coca-Colaa vastaan on boikotoitu muutamia kertoja vastalauseena yhtiön huonon hygienian ja ympäristövaikutusten takia.[8] Coca-Colan hampaita kellastuttava vaikutus on tieteellisesti todistettu ilmiö,[9] joka johtuu hammaskiillettä tuhoavasta fosforihaposta. Sama pätee kuitenkin myös muihin virvoitusjuomiin. Coca-Colan pH-arvo on 2,56 eli hyvin hapan.

The Coca-Cola Companya on syytetty tehtaiden ammattiyhdistysaktiivien huonosta kohtelusta kehitysmaissa. Yhtiötä on syytetty muun muassa kahdeksan ay-aktivistin tappamisesta Kolumbiassa vuosina 1989–2003. Myös yhtiön tehtailla Turkissa ja Indonesiassa ay-aktivisteja on peloteltu. Sen sijaan Nicaraguassa työntekijöiden järjestäytyminen on kielletty. Yhtiö on vastannut useaan otteeseen näihin liittyviin syytöksiin ja myös toiminnallaan pyrkinyt osoittamaan syytökset perusteettomiksi.[10]Monet ihmisoikeusjärjestöt ovat järjestäneet kolajuoman vastaisia kampanjoita.[11]

Vuonna 2016 paljastui, että The Coca Cola Company on rahoittanut pimeästi Coloradon yliopiston koordinoimaa niin sanottua energiabalanssimallia ajanutta Maailman energiabalanssiverkostoa (Global Energy Balance Network), jonka toimeksiantona oli laatia tutkimus, jonka mukaan sokeristen juomien muodossa nautitut kalorit lihottavat saman verran kuin muussa muodossa nautitut.[12]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d "2019 Annual Report (Form 10-K)" The Coca Cola Company. Viitattu 29.7.2020. (englanniksi)
  2. The Coca-Cola Companyn kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. The Coca-Cola Companyn kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Valkealan puotimuseo, Valkeala/Kouvola, kesäkuu 2008
  5. Tätä moni ei tiedä: Milloin Coca-Colaa maisteltiin Suomessa ensimmäistä kertaa? Yle Uutiset. Viitattu 3.12.2020.
  6. Coca-Colan historia Suomessa (Arkistoitu – Internet Archive) - coca-cola.fi
  7. Koffin kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. IndiaResource (englanniksi), luettu 17.11.2006
  9. FAQ Farm (englanniksi), luettu 17.11.2006
  10. [1] (Arkistoitu – Internet Archive)[2] (Arkistoitu – Internet Archive)[3] (Arkistoitu – Internet Archive)[4][5] (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. http://www.vasemmistonuoret.fi/libero/paperitahdet/2007/01_2007/cocacola_automaatit_pois_kouluista.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. Ultra-processed foods and the corporate capture of nutrition. 07 December 2020. BMJ 2020; 371 doi: https://doi.org/10.1136/bmj.m4601