Siirry sisältöön

Mökin poika (Avellan)

Wikiaineistosta
Mökin poika.

Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg


Oon täyttä voimaa iskennä
Ja isken uudestaan,
On kirves puuhun pystyvä,
Mut honka seisoo vaan.
Oil käsi ennen ponteva;
Nyt on se hermotoin,
Kun talvikauden pettua
Ma söin ja vettä join.
Jos hyötyäni katsoisin
Nyt virkaa vaihtaen;
Kentiesi herran löytäisin,
Joll’ leipä rukiinen.
Kentiesi kaupungissa ois
Mull’ palkka tarjona. –
Niin aattelen, vaan enpä vois
Tok’ sinne toivoa.
Siell’ onko vuorta lehvakkaa,
Mi veessä värjähtää?
Tai päivän koita loistavaa
Ja iltaa lempeää?
Siell’ onko ontta tuoksuvaa
Ja puita taajanaan?
Ja hän ku nytkin toitottaa,
Hän siellä onkokaan?
Kas, pilvi kiitää turvatta
Pois tuulen eessä vaan; –
Ja ystävättä, suojatta
Mit’ elo maksaakaan?
Kentiesi Herra armahtaa
Ja lievitystä suo;
Kentiesi vuosi onnistaa
Ja pelkän leivän tuo.


Lähde: Runeberg, Johan Ludvig 1874: Runoelmia. Suomentanut Edvin Avellan. K. E Holm, Helsinki.