edistyminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]edistyminen (38)
- teonnimi verbistä edistyä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | edistyminen | edistymiset |
| genetiivi | edistymisen | edistymisten edistymisien |
| partitiivi | edistymistä | edistymisiä |
| akkusatiivi | edistyminen; edistymisen |
edistymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | edistymisessä | edistymisissä |
| elatiivi | edistymisestä | edistymisistä |
| illatiivi | edistymiseen | edistymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | edistymisellä | edistymisillä |
| ablatiivi | edistymiseltä | edistymisiltä |
| allatiivi | edistymiselle | edistymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | edistymisenä (edistymisnä) |
edistymisinä |
| translatiivi | edistymiseksi | edistymisiksi |
| abessiivi | edistymisettä | edistymisittä |
| instruktiivi | – | edistymisin |
| komitatiivi | – | edistymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | edistymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
edistymis- | |